Kirjoittaja
Suomen aforismiyhdistyksen blogi. Lentääkö vai nilkuttaako lause? Aforismeja ja aforistikkoja sekä tietoa aforismista.
KARI HONGISTO, MITEN MÄÄRITTELISIT AFORISMIN?
- Aforismin keinoin se ei taida onnistua. Sanottakoon nyt, että se on tiivistä, nopeaan oivallukseen puristettua laatuproosaa. Olennaista on totunnaisuuksia kaihtamaton asenne, assosiatiivinen kieli ja merkitysten leikki. (TS 17.4.07)
TULEVIA TAPAHTUMIA
* ke 29.9.2010 klo 18.00 Puolalaisen aforismin ilta, puhujina Martti Puukko, Jaakko Anhava ja Veikko Suvanto. Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki.
* ti 12.10.2010 klo 18.00 Aforismi-ilta, vieraina kirjailijat Pekka Kejonen ja Arto Seppälä. Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki.
* 4.-6.11.2010 Aphoristikertreffen, Hattingen
* ma 18.4.2010 Suomen aforismipäivä
* elokuu 2011 aforismitapaaminen Sysmässä
* n. 23.5.2013 Samuli Paronen -palkinnon 2013 saaja julkistetaan
Arkisto
2010
2009
2008
2007
2006
2005
Sivut
30.08.2010 - 06:40
Eero Suvilehto toimi Wienin yliopistossa vuonna 2009 yhden lukukauden kirjallisuuden vierailevana professorina. Tuo aika poiki elokuussa 2010 ilmestyneen teoksen Maailmanpyörää polkemassa (kust. Vihreä Kettu), joka sisältää runoja ja aforismeja. Tekstit ovat syntyneet pitkien kävelyretkien (reilusti yli tuhat kilometriä) innoittamana Wienissä ja Tonavan rannoilla.
On hetkiä jotka pysähtyvät kadunkulmassa ja muuttuvat ihmisiksi.
Kävelit kengistä pohjat irti. Syntyy jalkapohjakosketus.
Kuljen pitkin Spitalgassea.
Tuolla oli ennen hullujenhuone
ja vanha sairaala.
Tuonelan virranjakaja.
Immenkalvoja kasvaa myös ihmisten päissä.
Eräillä johtavilla herrasmiehillä sellaisina klimppeinä,
että lääketiedekin on äimänä.
Maailmassa niin monta keskipistettä,
että et ehdi heitä edes laskemaan.
Kävelet, poljet
paikallasi,
ja pallo se pyörii.
Luojan luokse en päässyt, eksyin karmeliittanunnan kotisivuille.
Sinä ja minä,
kaksi kenkäparia.
Ei mikään nelitahtikone.
Talvella kun kellot jäätyvät,
talo helähtää kuin viulu pakkasessa.
Ja viiksillänsä kissa kamarista
aistii planeettojen asennot.
Kirjoitus on hiiltä, joka syttyy sinun katseestasi.
Maailma ei koskaan ihan kohdallaan. Aina joku napa vinossa.
Laitapas luonnon herra perhoset lentämään rivit suorina.
Tuliko arabian numeroista liian äkkiä meidän äidinkielemme.
Tahtoo raaka järki särkeä pikku atomilta sydämen.
Aivomyrskyssä on eksyneitäkin.
Kertovat arabian numeroilla Wall Streetin satuja.
Usko on ainetta, varsinkin lihaa ja verta.
Rukoilkaamme Kiinan kommunismin puolesta USA:n kapitalismin pelastamiseksi.
Ihminen kengurun serkku, pomppii rahan perässä.
Joku joka ei vielä tunne meitä, saattaa palvoakin tätä tähteä.
Maailma tanssivassa tilassa, vähän kuin hiilloksella.
Kun etsii juuriansa, on taivuttava alas.
...
Missä nyt ne tähdet,
joita yö niin ylisti.
Päivä raskaspilvinen
ja joen mutkassa
köyhä nainen kerää risuja.
Leoš Janáček piilossa tammen takana
merkitsee nuoteille muistiin
hänen huokauksensa.
...
Lauloi mustarastas Kaarlen sillalla.
Satakieli surupuvussa.
Poljet maailmanpyörää.
Vanhalla Tonavalla
Vaihtuvat iltaruskot.
Siinä astelet, heiluvat helmet.
Kirjoitat punaisilla varpaillasi
viiden kertotaulua.
Kirjaa voi tilata suoraan tekijältä 15 euron hintaan (sis. postikulut) osoitteesta eero.suvilehto((at))oulu.fi tai p. 050 310 3945.
06.08.2010 - 19:18
Rauno Rikkonen (s. 1939 Vilppula) on Lapualla asuva, eläkkeellä oleva hortonomi, puutarhaopettaja ja yrittäjä. Rikkonen tutustui kuusikymmentäluvulla ”Havukka-ahon maisemiin”, ja sai kipinän pohdiskeluun ja kirjoittamiseen. Hänen esikoisaforismikokoelmansa Määrämittaisia (Kesuura) ilmestyi heinäkuussa 2010. Rikkonen on kirjoittanut myös seuranäytelmän, runoja ja lehtikirjoituksia.
Rauno Rikkosen tuoretta kokoelmaa voi tilata suoraan tekijältä (jos haluat kirjaan tekijän omistuskirjoituksen, mainitse asiasta tilatessasi), hinta on 15 euroa (sisältää postikulut kotimaassa). Yhteystiedot: rauno.rikkonen (at) netikka.fi , p. 040 834 0966
Aforismeja teoksesta Määrämittaisia:
Vasta munittuaan kanakin alkaa hautoa.
Ihmissuvun jatkumisesta huolestuneet ovat ehdottomia ehkäisyn kannattajia.
Aavan meren takana on ihmeellinen onnenmaa, ja sen toisella rannalla samanlainen haaveilija!
Kiviin hakattu nimiä, joita kukaan ei enää lausu.
Ryhdyttyäni kokopäiväiseksi ajattelijaksi, olen saanut vain pätkätöitä.
Kulutusyhteiskunnan ovien avauduttua sulkeutuivat yhteisöllisyyden ukset.
Globalisaatio, maailman levinnein pandemia.
Kuntaliitoksilla kylähulluistakin tuli suuruudenhulluja.
Yksilöllisyyttä korostava aikamme haluaa yhdenmukaistaa kaiken.
Moni yhteiskunnan äänitorveksi ryhtynyt huomaa epävireisyytensä aivan liian myöhään.
Talouselämässä enemmän seireenejä kuin laivan ohjaajia.
Viisaat istuvat varjossa. Aurinkorannoilla tungosta.
Arkki pöydälläsi painaa enemmän kuin pino mappeja hyllyssäsi.
Ihminen, väittää itseään luomakunnan kruunuksi. Kisojen tuomari sovittaa voittoseppelettä omaan päähänsä.
Säätäessään jatkuvan tuoton lain antoi samalla tuomion.
Kirjanoppinut on lukenut lyhyen oppimäärän.
RAUNO RIKKONEN
21.07.2010 - 20:43
Heinäkuussa 2010 kokoontui yhdeksän kirjoittamisesta kiinnostunutta Sami Feiringin vetämään kuusipäiväiseen aforismipajaan Oriveden opistolla. Kurssilla tutustuttiin aforismin olemukseen niin teorian kuin kirjoittamisen kautta. Osalla osallistujia oli aiempaa kokemusta aforismien kirjoittamisesta, mutta muutamat heistä tekivät viikon aikana ensimmäiset omat aforisminsa. Tuloksena oli hyviä ja monipuolisia aforismeja, joista muutamia esimerkkejä alla.
Simpanssilla on 99 prosenttia geeneistämme. Ehkä se on onnellinen tuosta yhdestä prosentista.
Ilmarinen takoi Sampoa, nyt Sampo ja Ilmarinen takovat ihmistä.
Onneton se, joka tajuaa uskoneensa olemattomaan jumalaan ja väärään itseensä.
Lamppu valaisee kuulusteltavan, peittää kuulustelijan.
Kuolemanrangaistuksen ja omenan ero: kuolemanrangaistus on aina mätä.
Suomen Isoon Omenaan menevät ne, joilla on varaa. Yhdysvaltojen Isossa Omenassa asuvat nekin, joilla ei ole varaa.
ANTERO HARJU
Et valehtele koskaan – uskotko tosiaan niin?
Verho on kaksipuolinen.
Omena putoaa helposti, enää tarvitsee vieriä.
Paratiisiin ei palata roudan ajamana.
Sivullisen on ajateltava itse.
HEIKKI MORGAN HÄMÄLÄINEN
Äidin kyyneleet, tyttären kyyneleet – kahteen suuntaan virtaava joki.
Makein omena on matojen herkkua.
Eeva luotiin, jotta Aatamilla olisi joku, jota syyttää virheistään.
Kirkolla on niin vahvat raamit, että se pysyy pystyssä ilman yhtään elävää sielua.
Minkä elintasossa voittaa, sen ihmissuhteissa häviää.
RIITTA JAAKKOLA
Hän ypöyksin yöystävän sylissä. Yöystävänsä syttyy, palaa hetken ja sammuu.
Vaihtuvien yöystävien galleria. Onni meni. Usko lähti. Toivo katosi. Otto päällä. Yrjö tulossa.
Yöystävien soidinmenot. Taistelevat metsot.
Tragedia yöystävyydessä. Diagnoosi: Kohtaamattomuus.
Jonakin kuutamoyönä taas yölintu laulaa. Yöystävä nukkuu. Yksinäisyys helpottuu.
Yön hiljaisuus. Uskollinen Yö. Jokaisena vuorokautena.
Vain Yö luottoystävänä. Elämänuskostako uusi yöystävä? Vai uudestaan? Hän ja Toivo.
ARMI JYRKKIÖ
Ikävän tarinan kuoleva professori tajuaa, että elämän johtoajatusta ei ole löydetty.
Se merkitsee, että mitään ei ole löydetty.
Sata vuotta Tshehovin kuoleman jälkeen johtoajatus on yhä kateissa.
Tiede ei ole löytänyt edes toimivaa ihmiskäsitystä.
Se merkitsee, että ihmiskunnan hurmaavaa itsemurhaa ei toistaiseksi estä mikään.
Ketä kiinnostaa.
Vituttaa vanhasta muistista.
KALEVI KOIVUNEN
Pankkirosvo tai rosvopankki. Vain toinen nauttii yhteiskunnan erityistä suojelua.
Ei median tehtävänä ole tiedon välittäminen, vaan sen värittäminen.
Palvelemme Jumalaa, jotta Hän palvelisi uskonnollisia tarpeitamme.
Liikemiehen omatunto muistuttaa parhaita verhoilumateriaalejamme. Ne peittävät hyvin, eikä niissä lika juuri näy.
Vapahtajan syntymäpäivän kunniavieras: porsas omena suussa.
PERTTI LAESTERÄ
Sodassa taistellaan haudoista.
Ideologiset julistukset kuullaan pöntöistä.
Luottokortti, kulutusjuhlatervehdys.
Rikkaat näkevät nälkää ja nälkäiset kokevat vielä senkin.
Juorulehtien lingoissa mehustuvat mädätkin omenat.
RIITTA LEPPÄLÄ-OKSANEN
Demokratiassa kuuliaisuutta osoitetaan menemällä äänestyskoppiin kun käsky käy.
Viulunsoittaja katolla. Kaupunginorkesterin palkoilla ei Helsingissä elele.
Kotkan poika lauleli Albatrossista, jota maan rajat eivät kahlitse. Paperitehtaiden johto tykkäsi biisistä.
Pärinäpojon mopo on viritetty. Myös uhoa on yli raamien. Sitä ei säännellä.
Urheilukaupan edessä rollaattoreita tarjouksessa. Ennen Orivedellä kävivät kaupaksi lentopallot.
MARKKU OLLI
Kun johtajat on oikein valittu, käy aate kaupaksi.
Kuoleman läheisyys saa elämään täydemmin.
Elämän valttikorteista ei ole apua jos Kuolemalla on täyskäsi.
Sairaalassa ihminen muuttuu huoneensa numeroksi.
Motoristi kaatui kylätiellä, suurimmat kolhut sai itsetunto.
PÄIVI VUORINEN-ORAVA
Valokuvassa Oriveden Opiston ikebana-kurssilla tehty ikebana-työ, joka pohjautuu Heikki Morgan Hämäläisen aforismiin ”Omenasta pääsee syömällä.”. Asetelman tekijä on Mia Kankimäki. Kurssin ohjaajana toimi Liisa Nurminen. Myös muista aforismeista tehtiin ikebanoja, niitä esitellään piakkoin Aforismiblogissa laajemmin.
23.06.2010 - 19:25
Jo muinaiset roomalaiset… Tämä tuttu hokema tulee mieleen lukiessani kädessäni olevaa Arto Kivimäen teosta AMOR – LATINAA RAKKAUDESTA (Karisto 2000).
Arto Kivimäki (s.1963) on antiikin tuntija, kääntäjä ja kirjailija. Hän on yksin tai yhdessä muiden kanssa kirjoittanut lukuisia antiikin ajoista kertovia kirjoja.
Kivimäki on koonnut kirjaansa rakkausaiheisia latinankielisiä sitaatteja suomennoksineen antiikin Roomasta, jossa rakkauteen ehdittiin jo ennen meitä paneutua perin pohjin.
Esipuheessaan Kivimäki sanoo, että Rakkaus ja Rooma ovat aina kuuluneet yhteen, eikä ihme, sillä onhan Rooman latinankielinen muoto Roma takaperin luettuna amor. Tämän huomasivat jo muinaiset roomalaiset, kuten seuraava antiikista säilynyt palindromi osoittaa: Roma tibi subito motibus ibit amor; ”Rooma, nopsaan rientää luoksesi rakkaus.”
Kirja sisältää sitaatteja 22:lta antiikin Rooman ajattelijalta. He ovat miehiä yhtä naista, Sulpiciaa, lukuun ottamatta. Lisäksi on tekstejä raamatusta. Eräs niistä on tuo kaikissa vihkiäisissä kuultu Kor.1, 13:4-8 (Rakkaus on kärsivällinen…). Raamatun hienoja eroottisia kohtia ei meidän saarnastuoleistamme kuule. Kristillinen kirkkohan on tehnyt kaikkensa aistillisten ilojen tukahduttamiseksi ja siinä aika hyvin onnistunutkin.
Näitä antiikin viisaiden ajatuksia lukiessa huomaa, että kautta aikain naisilla on ollut paljon valtaa. He ovat pyörittäneet miehiä mielin määrin oman mielensä mukaan.
Voi tietysti olla niinkin, että näitä tekstejä ovat rustanneet vain säälittävät surkimukset kun sen sijaan tosimiehet ovat tehneet eivätkä leperrelleet. Hyvin ajattomilta nämä antiikiin ihmisten tuntemukset kuitenkin tuntuvat. Valitsen niistä tähän muutamia makupaloja, vain suomennoksina:
Ilman leipää ja viiniä rakkaus jäähtyy. Terentius
Nainen on kyllin kaunis, jos yksikin mies häntä rakastaa. Propertius
Että sinua rakastettaisiin, ole rakastettava. Ovidius
Rakkaudessa muoto on aina arvostetumpi kuin sisältö. Publilius Syrus
Tätäkö siis on olla rakastunut? Tähän verrattuna kyntäminenkin on mukavaa. Plautus
Rakastuneena et ole järkevä, ja jos toimit järkevästi, et voi olla rakastunut. Publilius Syrus
Parempaa kuin viini ovat rintasi. Raamattu, Laul. 1:1
Lähdin illalla ja jätin sinut yksin halutessani salata himoni poltteen. Sulpicia
Minä en voi elää ilman sinua enkä sinun kanssasi enkä osaa päättää mitä tehdä. Ovidius
Aviovuoteessa nukkuva sanoo, ettei mikään ole parempaa kuin poikamieselämä. Joka ei nuku aviovuoteessa, vakuuttaa, että vain aviossa ovat asiat hyvin. Horatius
Siveiden ainoa lohtu on avioliitto. Tacitus
Jos sydämesi on kerta kaikkiaan niin kiintynyt johonkin naiseen, että päätät mennä naimisiin, sinun on nöyrin niskoin annettava valjastaa itsesi ikeen alle. Eikä nainen säästä häntä rakastavaa. Kuinka tulisesti hän itse rakastaakin, hänelle tuottaa mielihyvää rakastavan miehen kärsimys ja köyhtyminen. Erityisen huonosti avioliitto sopii sinulle, jos satut olemaan sellaista naisten halajamaa kilttiä ja hyväluonteista ihanneaviomiestyyppiä. Koskaan et voi antaa kenellekään mitään jos vaimosi on eri mieltä, et voi myydä mitään jos vaimo on kauppaa vastaan, et voi ostaa mitään jos vaimosi ei anna lupaa. Hän päättää, mistä pidät ja mistä et. Hän sulkee vanhalta ystävältäsi oven, josta tämä sentään kulki jo ennen kuin parta alkoi kasvaa. Juvenalis
Pysykää kaukana täältä moralistit. Ovidius
Oikullinen ja muuttuvainen on aina nainen. Vergilius
Synkäksi muutut jos yksin jäät. Ovidius
Viha ei missään ole niin julmaa ja katkeraa kuin rakkaudessa. Propertius
Silmät vaivihkaa aloittavat rakkauden, seurustelu sen saattaa päätökseen. Publilius Syrus
Sanotaanhan, että ruusu kukkii piikkisessä varressa. Hieronymus
RAIMO KOIVISTOINEN
28.05.2010 - 19:43
Jouni J Särkijärvi on espoolainen arkkitehti, joka toimi kansanedustajana vuosina 1981-93 ja sen jälkeen asunto- ja rakennusalan virkamiehenä ympäristöministeriössä. Eläkkeellä vuodesta 2009. Generalisti.
”S. J. Lecin Vastakarvaan oli minulle riemuisa lukukokemus, kun se ilmestyi 1960-luvun lopulla. Kirjoitin sittemmin 1980-luvulla Uuteen Suomeen kolumneja palstalla ”Nuori politiikka”, ja muutaman kerran täytin tilan aforismeilla, joita oli yllättävän helppo keksiä. Harrastus on kytenyt sen jälkeen. Olen myös laatinut lähinnä aforismeista pakallisen työilmapiirikortteja, joilla kepeästi houkutellaan huomaamaan ne käytöspiirteet, joista tulisi päästä eroon. Kirjoitan myös science fictionia, tulevaisuuden historiaa, evoluutiopsykologiaa, talousteoriaa…”
Totuus on arvokasta. Säästösyistä jotkut käyttävätkin puolitotuuksia.
Politiikassa tavoitteet eivät koskaan ole tuloksia huonompia.
Uutta elämää ei voi aloittaa, jos edellinenkin on vielä kesken.
Eduskunnassa tuuliviirin ainoa oikea paikka on katolla.
Hiljaisuudessakin on sävyeroja. Jotkut vaikenevat tyhmästi, kun toiset taas ovat viisaasti hiljaa.
Kompromissit tulee tehdä muiden, ei itsensä kanssa.
Moderni suurpeto ajaa citymaasturilla.
Ilman toivoa ei ole.
Viattomuus on hyvä vipuvarsi synnille.
Ihminen on oman itsensä herra. Ja altis herravihaan.
Salamasta ei ole edes lukuvaloksi.
Julkisuuden valokeilasta puuttuu katkaisija.
Aforisti on kaukonäköinen, hän ei kirjoita aidan samalla puolen olevista.
Ajassa mukana pysyvä hankkii uusinta antiikkia.
Ehkä viimeiselle ei jääkään mitään valoja sammutettaviksi.
Ruusu ilman piikkiä ei olisi niin haluttava.
Hyvin suunniteltu hallinto ei kansalaisia tarvitse.
Avioliitto ei ole purjehtimista satamaan vaan ulapan myrskyihin.
Vanheneminen kohtaa aina muutosvastarintaa.
Aikuistuminen on luopumista nuoruuden kuolemattomuudesta.
Ihmistä kehutaan vertaamalla häntä petoeläimeen, jalopeuraan, ja arvostellaan kutsumalla lampaaksi, joka ei toiselle pahaa tekisi.
Ihmiset saa pysymään kunnolla järjestyksessä vain hautausmaalla.
Palopuheilla poltetaan siltoja.
Jouni J Särkijärvi
23.05.2010 - 09:34
Vuoden 2010 Samuli Paronen -palkinnon saa kirjailija ja aforistikko Arto Seppälä ansioistaan aforistiikan alalla.
Palkinnon perustelut
Arto Seppälä on kolmella aforismikokoelmallaan noussut keskeisten suomalaisten nykyaforistikkojen joukkoon. Tärkeitä aiheita hänen tuotannossaan ovat muun muassa lapset, kasvatus, rakkaus, metsä, meri, Suomi ja suomalaiset.
Seppälä näkee elämän nurjan puolen, karmeudetkin, mutta ei kadota uskoaan ihmisen mahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen, olipa kyse yksilöstä, kansakunnasta tai maailmasta. Itse koettu on vahvasti läsnä muun muassa Seppälän lapsi- ja luontoaiheisissa aforismeissa.
Seppälän kieli on taitavaa ja hallittua, hän on ilmaisussaan kyennyt yhdistämään tiiviyden ja ilmavuuden. Usein mukana on myös pilkahdus huumoria. Oman aforistiikkansa ohella hän on toiminut aforismin opettajana useilla kursseilla ja luovan kirjoittamisen oppaan sivuilla sekä alustajana. Seppälä uskoo aforismeissaan kielen ja kirjallisuuden voimaan. Hänen tuotantonsa on tämän voiman vaikuttava osoitus.
Arto Seppälä
Tampereella asuva kirjailija Arto Seppälä (s. 5.11.1936) on kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia, aforismeja, romaaneja, esseitä ja Veikko Huovisen elämäkerran. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Viisi naista kappelissa, joka on käännetty useille kielille. Aforismikokoelmia Seppälä on julkaissut kolme: Aika on oravanhammas (1992), Unet kuin rakkaus (1999) ja Sateenkaari (2005).
Arto Seppälä on toiminut ja toimii useissa luottamustehtävissä, muun muassa Suomen näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtajana vuosina 1987–96 ja valtion kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajana 2007–09, sekä kulttuuritoimittajana ja opetustehtävissä.
Seppälä on aiemmin palkittu muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, valtion kirjallisuuspalkinnolla ja Nortamo-palkinnolla. Hänen harrastuksiaan ovat kuvataiteet, metsä ja kävely.
Samuli Paronen -palkinto
Samuli Paronen -palkinto myönnetään ansioista aforistiikan alalla. Palkinto on jaettu vuodesta 2006, ja se on tähän asti myönnetty vuosittain. Palkinnon jakaa Suomen aforismiyhdistys, saajan päättää yhdistyksen hallitus. Palkinto on nimetty kirjailija Samuli Parosen (1917–1974) mukaan, jonka aforismikokoelmaa Maailma on sana (1974) pidetään suomalaisen aforistiikan huippuihin kuuluvana.
Palkinto käsittää seppä Upi Anttilan taoksen sekä kunniakirjan.
Samuli Paronen -palkinnon ovat aiemmin saaneet Helena Anhava (2006), Mirkka Rekola (2007), Paavo Haavikko (2008) ja Markku Envall (2009).
Suomen aforismiyhdistys on päättänyt, että viiden jaetun palkinnon jälkeen tullaan Samuli Paronen -palkinto jatkossa myöntämään kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran palkinto jaetaan siis vuonna 2013.
Arto Seppälän aforismeja
Kun menee kyllin syvälle metsään, tulee ihminen vastaan.
Nainen odottaa yhdeksän kuukautta, äiti lopun ikäänsä.
Lapsi ei puhu luovuudestaan; lintu lentää, kala ui, siinä se.
Kun lapsen kysymykset loppuvat, hänet on aikuistettu.
Silmätikulla on taipumus kasvaa häpeäpaaluksi.
Vaatimattomuus saattaa olla hyve – ellei näy.
Kansa tyytyy jopa sirkushuveihin saadakseen leipää.
Mene itseesi ja muista käyneesi.
Aikaa tappaakseen ihminen tuhoaa itseään.
Toivonkipinällä lämmittelevät kokonaiset kansakunnat.
Mutta luja tahto ei aina vie läpi harmaan kiven. Monesti se vie suomalaisen kiven alle.
Suomalaisten huono viinapää johtuu huonosta päästä ja viinasta.
Olisi halunnut valistaa kalaa: Älä karkaa kaiken kauniin perään!
Tiiviissä ajatuksessa on isot rivinvälit.
Aikaansa seuraava on alati jäljessä.
Kyltti: Varokaa! Hengenvaara! Terveellinen muistutus.
Merellä maa on lähempänä kuin missään; se on mielessä.
Ansaitseeko hän rakkautesi? Toivottavasti ilman ylitöitä!
Silmäpaosta alkaa rakkaudenkin purkuu.
Rakkaani, jos joskus löydät paremman kuin minä, toivottavasti se on se parempi minä!
Mustasukkainen pystyttää aitoja ryhtyäkseen tirkistelijäksi.
Valheella on lyhyet jäljet mutta pitkät askeleet.
Tyhjä arkki, vedenpaisumus inspiroi.
Niin lapsi vastaa kuin hänelle huudetaan.
Lapset ovat perhehelvetin ihmiskilpiä.
Sotainvalidius on useaan sukupolveen periytyvä vamma.
Mitä nuorempi marttyyri sitä pitkäikäisempi.
Kun elämä painaa polvilleen, siitä ei ole pitkä matka vaakasuoraan.
Urheilulukio vaiko ilmaisulukio? Sota-ajan lapsi sai valita elämän.
Hän tarttui hetkeen ja oli pysyvästi koukussa.
Valokuva: Sami Feiring
13.05.2010 - 17:57
RENÉ CHARIN KOKOELMA VALITTU VUODEN AFORISMIKIRJAKSI
Suomen aforismiyhdistys on valinnut vuoden 2009 aforismikirjaksi René Charin teoksen Hypnoksen muistikirja. Sen on suomentanut Kristian Blomberg ja kustantanut Savukeidas.
Vuoden aforismikirja valittiin nyt viidennen kerran. Aiemmin on palkittu Markku Envallin, Olli Hyvärisen, Jarkko Laineen ja Tiina Lehikoisen teokset.
Valinnan teki yhdistyksen nimeämä kolmihenkinen raati, johon kuuluivat filosofian maisteri ja aforistikko Aleksi Ahtola, filosofian maisteri ja kirjailija Tiina Lehikoinen sekä kirjailija, filosofian tohtori Eero Suvilehto. Raadin äänivallattomana sihteerinä toimi yhdistyksen puheenjohtaja Sami Feiring.
Raadin perustelut
Raati perustelee valintansa näin:
”René Charin Hypnoksen muistikirja koostuu aforismeista, proosarunoista ja muistiinmerkinnöistä. Toisen maailmansodan aikana kirjoitetussa teoksessa tilannekuvat taisteluista lomittuvat filosofisiin pohdintoihin. Sodan ajan epävarmuus ja kuoleman läheisyys heijastuvat teksteihin, mutta läsnä on aina myös kielen ja elämän kauneus sekä usko runouden, kirjoittamisen ja yksilön voimaan. Charin paperille vangitsemat hetket ja näkymät avartuvat kohti laajempia kokonaisuuksia ja vievät lukijan tutkimusmatkalle ihmisyyteen ja kielen mahdollisuuksiin. Teos puhuttelee vahvasti nykyihmistä sanahelinään ja pinnallisuuteen taipuvaisessa maailmassamme. Suomentaja Kristian Blomberg on onnistunut tehtävässään hyvin ja laatinut myös ansiokkaan esipuheen.”
René Char
René Char (1907-1988) on ranskalainen kirjailija, jonka esikoisteos Cloches sur le cour julkaistiin 1928. Kaksikymmentäluvun lopussa hän liittyi surrealisteihin, mutta alkoi seuraavan vuosikymmenen puolivälissä erkaantua liikkeestä.
Vuonna 1940 Char liittyi Ranskan vastarintaliikkeeseen. Siellä saatujen kokemusten pohjalta syntyi nyt palkittu Hypnoksen muistikirja.
Sodan jälkeen Char siirtyi käsittelemään eksistentialistisia kysymyksiä runouden keinoin. 1960-luvulta hänen tuotantonsa painottui pohtimaan luonnon merkityksiä hyödyntämisen ja teknologian aikakaudella.
Kristian Blomberg (teoksen suomentaja)
FL Kristian Blomberg on jyväskyläläinen runoilija, runouslehti Tuli&Savun toimittaja ja kääntäjä. Hän toimii tutkijana Jyväskylän Yliopistossa (Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos) erityisalueenaan avantgarden poetiikkoihin liittyvät kysymykset.
Aforismeja René Charin teoksesta Hypnoksen muistikirja:
Runo on raivokasta nousua, runous, puuhastelua kuivuneilla törmillä.
Ikuisuus ei ole elämää pidempi.
Älä viivyttele seurausten pyöränjäljissä.
Järjestys, kuinka sinä vuodatkaan verta!
Teko on neitseellinen, toistettunakin.
Vain itse perustamiensa syiden vuoksi taistelee hyvin. Niihin samaistuessaan liekehtii.
Hyväksyminen valaisee kasvot. Kieltäytyminen antaa niille kauneuden.
Kaikille yhteisille aterioille kutsumme pöytään myös vapauden. Paikka pysyy tyhjänä, mutta katettuna.
Nuoruus tarttuu lapioon. Oi kunpa se ei siitä luopuisi!
Sopimuksesi: pidä toisten suhteen minkä lupasit vain itsellesi.
Lasten hurmaava ihme: pysyvät lapsina vaikka näkisivät meidän silmillämme.
Olla ponnistus. Ei sen jälkisanat, juhla.
Ihminen pystyy tekemään sen mitä ei pysty kuvittelemaan. Hänen päänsä kyntää mielettömyyden linnunrataa.
Kauneudella ei ole paikkaa meidän varjoissamme. Kaikki paikka on kauneudelle.
Vuoden aforismikirjat 2005-
|
Vuosi
|
Tekijä
|
Teos
|
|
2005
|
Markku Envall
|
Ja Job antaa anteeksi
|
|
2006
|
Olli Hyvärinen
|
Vielä kerran tulee toisenlainen aika
|
|
2007
|
Jarkko Laine
|
Kolmas mustakantinen vihko
|
|
2008
|
Tiina Lehikoinen
|
Sitruunalumilyhtyjä
|
|
2009
|
René Char (suom. Kristian Blomberg)
|
Hypnoksen muistikirja
|
29.04.2010 - 21:11
HUOM! OSALLISTUMISAIKA ON PÄÄTTYNYT!
Princess-teessä on ollut aforismeja jo useamman vuosikymmenen ajan. Princess Royal -teen 50 kappaleen pakkauksissa on kussakin teepussissa mukana yksi aforismi.
Suomen aforismiyhdistys ja Princess-tee ovat aiemmin tehneet yhteistyötä muutamien hankkeiden parissa ja keräävät nyt yhdessä uusia aforismeja teepusseihin. Teeaforismit ovat jo aiemminkin osoittautuneet hyväksi tavaksi tuoda eri kirjoittajien aforismeja esiin.
Sinulla on nyt mahdollisuus saada oma aforismisi mukaan!
Ketkä voivat tarjota aforismeja?
- Kuka tahansa.
Millaisia aforismien tulee olla?
- Aforismien tulee rajallisen tilan takia olla lyhyitä, korkeintaan noin 10-12 sanaa.
- Niiden tulee soveltua laajalle yleisölle ja teepusseissa julkaistaviksi, joten liian vaikeat, pessimistiset, kriittiset, kirosanoilla varustetut tms. aforismit eivät sovellu tähän tarkoitukseen.
- Aforismien tulee olla sinun itse keksimiä ja kirjoittamia.
- Niiden tulee olla suomenkielisiä.
- HUOM! Aforismien ei tarvitse käsitellä teetä tai teenjuontia, ensisijaisesti etsitäänkin aforismeja muista aihepiireistä.
Saavatko aforismit olla muualla aiemmin julkaistuja?
- Kyllä saavat, ei haittaa vaikka ne olisi aiemmin julkaistu esimerkiksi netissä, lehdissä tai kirjoissa. Aforismien tulee kuitenkin olla sinun itse kirjoittamiasi.
Julkaistaanko jokaiselta kirjoittajalta vain yksi aforismi?
- Jokaiselta, joka on tarjonnut aforismejaan, julkaistaan 0, 1 tai useampia aforismeja. Samalta kirjoittajalta voidaan siis julkaista useampikin aforismi, jos hyviä ja soveltuvia on. Tai jos sopivia ei joltakulta kirjoittajalta löydy, niin häneltä ei julkaista ainuttakaan. Yhteensä aforismeja valitaan teepusseihin 180 kappaletta.
Tuleeko teepussiin mukaan kirjoittajan nimi?
- Kyllä. Jokaiseen teepussiin tulee sekä aforismi että sen kirjoittajan nimi.
Säilyykö aforismien tekijänoikeus minulla?
- Kyllä, aforismin tekjänoikeus säilyy sinulla, vaikka se julkaistaisiin teepussissa. Se, että aforismiasi on käytetty teepussissa, ei myöskään estä sinua käyttämästä aforismiasi myöhemmin muissa yhteyksissä.
Milloin saan tiedon, onko minulta valittu aforismia teepusseissa julkaistavaksi?
- Heille, joiden aforismeja on valittu mukaan, ilmoitetaan asiasta viimeistään kesäkuussa.
Maksetaanko aforismien julkaisusta palkkio?
- Kirjoittajat eivät saa palkkiota, ellei sitten palkkioksi lasketa sitä, että aforismi saa näin julkisuutta. Lisäksi kampanjan yhteydessä Princess-tee tukee rahallisesti aforismiyhdistyksen toimintaa, eli tälläkin tavoin edesauttaa aforistiikan, aforistikkojen ja aforismien tunnetuksi tekemistä.
JOS HALUAT TARJOTA AFORISMEJASI PRINCESS-TEEPUSSEIHIN, TOIMI NÄIN:
1. Valitse aforismi tai aforismit (korkeintaan 40 kpl), joita haluat tarjota teepusseihin.
2. Lähetä aforismi/aforismit sähköpostiosoitteeseen aforismiyhdistys(at)netti.fi (korvaa (at) merkillä @) seuraavasti:
- Laita viestin otsikoksi TEEAFORISMEJA.
- Laita viestiin mukaan etu- ja sukunimesi, postiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi.
- Lähetä aforismit VIIMEISTÄÄN SUNNUNTAINA 9.5.2010 KLO 24.00.
- Lähetä aforismit mieluiten osana itse sähköpostiviestiä, ei liitetiedostona.
- Tarjoamalla aforismejasi teepusseihin annat samalla suostumuksen niiden käyttöön mainittuun tarkoitukseen.
Jos sinulla on kysyttävää, voi lähettää kysymyksesi painamalla alla olevaa Kommentoi-linkkiä. Vastauksen kysymykseesi voit lukea samasta kommenttiosiosta vuorokauden sisällä.
Odotamme aforismejasi!
terveisin
Sami Feiring
puheenjohtaja
Suomen aforismiyhdistys ry.
aforismiyhdistys(at)netti.fi
13.04.2010 - 21:22
Lauri Rikala on jyväskyläläinen 34-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja kirjoittaja, jonka aforismeja on aiemmin julkaistu Nuoressa Voimassa.
Jos seisoo itseään suurempien asioiden takana, ei näy.
Monien hartain toive on, että he voisivat jäävätä itsensä kaikesta, mikä liittyy heidän omaan elämäänsä.
Kadumme suhteessa tulevaisuuteen. Siihen johon kulloinkin uskomme.
Luonnontieteen katse on ulkopuolisen katse. Arkhimedeen pisteenä tyhjyys.
Tietäjät ovat harvoin parantajia.
Marginaalissakin on aina jonkin marginaalissa. Tai sitten on ihan marginaalissa.
Zeniitistä paistava aurinko ei ole sen todellisempi kuin viistosti lankeava.
Odotuksia ladattaessa ladataan myös aseita.
Kokoonnuttaessa yhteen moni haluaisi vain itkeä.
Voisinpa kuroa tämän etumatkani umpeen. Kuka sanoi, että se on mahdotonta.
Se, että ihmisen kaikki puheet otetaan vakavasti, lamaa hänet.
Mitään ei voi ymmärtää ennen kuin sen ymmärtää.
Jos on tarpeeksi yksinäinen, voiko vahingossa kuolla, kääntyä hämärässä polkujen risteyksessä väärään suuntaan?
Herakleitos kysyi 2500 vuotta sitten: miten piiloutua siltä, joka ei laske milloinkaan. Minä vastaan nyt: menemällä sen sisään.
Pelkkä on helpoin olla kun odottaa ystäviä. Yksin joutuu pitämään itseään yllä. Yhdessä ollaan yhdessä.
Hyvä koti on lupaus onnesta. Siinä sen vaara.
Pommisuojassa on yhteisyys tiiviimmillään.
Olemme tieteen kiinnostuksen kohteita, emme sen käskyläisiä.
Suru on suuri lohdutus.
Maailmankaikkeus on ylivoimainen yksilöön nähden.
Epäily edellyttää luottamusta.
Se raskaus, jonka lapset aikuisten maailmassa tuntevat, on aikuisten maailma itse. Se on kuolemaa ja sen pelkoa vastaan tehty ja siksi niin raskas.
Lintu avaa taivaan lennollaan sen halki.
Lauri Rikala
24.03.2010 - 21:47
Kaksitoista aforistikkoa kokoontui maaliskuun puolivälissä Turkuun viikonloppukurssille, jolla käsiteltiin muun muassa tavoitteiden ja teemojen kartoittamista oman kokoelman osalta, hyvän aforismin ominaisuuksia, sarjallisuutta ja kokoelman rakentamista. Opettajina kurssilla toimivat Sami Feiring ja Tiina Lehikoinen, koordinaattoreina Tommi Parkko ja Jenni Kärppä.
Kurssi toimi samalla alkulaukauksena kesään asti jatkuvalle prosessille, jonka aikana hiotaan aforismikokoelmien käsikirjoituksia julkaisukuntoon.
Alla on kurssilaisten itse valitsemia näytteitä omista aforismeistaan. Tämä on useimmille kirjoittajille ensiesiintyminen Aforismiblogissa.
Kuvaksi valittu Alvar Gullichsenin Posankka symboloikoon tässä Turkua sekä sitä, että aforismeja usein luodaan erilaisia elementtejä yhdistelemällä ja uusia näkökulmia löytämällä.
Hyvät naiset ja herrat, kaksitoista aforistia ja seitsemänkymmentä aforismia:
Vaikka olisit terälehti, olet yksin.
Kysymysmerkkien kauniita vauvankalloja minä silitän kynäni kärjellä.
Häiriötekijä tekee usein sivuhomminaan kauneuttakin.
Siipirikon virittäminen vaatii hetken.
Liitto: kaksi samalla tavalla rikki, kuin jonkun viisaan rikkomina.
VIRPI ALANEN
***
Paras kunniamerkki: et laittanut ketään edestäsi kuolemaan.
Soudettava meidän on, ei ajelehdittava eikä seisottava ankkurissa.
Tehokas Jumala kasvattaa meitä kuin nyrkkeilijöitä.
Suurimman osan ajasta jäljittelemme, olemme kuin pitäisi olla.
Tein tarinani kuin puu lehtensä tai lintu laulunsa.
Niin kauan kuin uni kestää, se ei ole unta.
Kirjailija katsoo todellisuutta ja tekee siitä sadun.
PAULA BELITZ
***
Sankaritarinat ovat paitsi pitkästyttäviä, myös vahingollisia – ne kannustavat tulemaan haudatuksi valtion kustannuksella.
Aseistakieltäytyminen on pilannut monta hyvää tappoa.
Sotaoikeus tyrmistyi aseistakieltäytyjän käytöksestä – tämä ei suostunut tappamaan naapurimaassa asuvia sukulaisiaan.
Historia osoittaa, että sodat ohjaavat ihmisiä yhteistyöhön ja kurinalaisuuteen. Mutta miksi ne ovat niin väkivaltaisia?
Lopettakaa sodat, ne tuhoavat pieneliöstöä.
Puhuvat kollektiivisesta omastatunnosta. Viis siitä! Olen koko elämäni etsinyt kollektiivista pankkitiliä.
MATTI KAIVONEN
***
On helppoa puhua tyhjiä sanoja ja vielä helpompaa unohtaa ne.
Hallitsetko Sinä rahasi liikkeitä, vai Raha sinun liikkeitäsi?
Viimeinen päivä odottaa meitä kuin pääteasema junaa.
Pelkät sanat eivät maailmaa rakenna, siihen tarvitaan työtä, työtä ja ylityötä.
Ihminen, hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Olet voittaja.
Saita ihminen osaa tehdä vain itsestään onnellisen.
PENTTI MIKAEL KOTILAINEN
***
Viivan tie kirjaimeksi, kommunikaatio vallankumousmarssilla.
Kirjat roihuavat, savuissa ajatukset leviävät.
Kieli kirjaa kaikki maut.
Mykistävä ajatus purkautuu kynän puheliaisuudella.
Kirja kadehtii katon kulmaa, se on aina auki.
EVA KYYHKYNEN
***
Kivitettävä ja ensimmäisen kiven heittäjä – eturivissä kumpainenkin.
Talous kasvaa joidenkin ulottumattomiin. Niiden samojen niskaan se sitten romahtaa.
Demokratia lähtee kansasta, mutta pääsee sittemmin parempiin piireihin.
Tuli lähimmäistensä pahoinpitelemäksi, vaikka oli aina käyttänyt heitä pelkästään hyväksi.
Jokainen haluaa jättää maailmaan jälkensä, mutta annas olla kun pitäisi siivota.
ESKO LAAKSONEN
***
Geneettinen muisti karmaisee!
Arvokkaasta vanhuudesta puristaa aina perinnön.
Luopuminen tapahtuu hienoimmin hymysuin.
Valehtelemalla repii irti uutta totta.
Rakkaus, vapaudesta teottu.
Ihmisen elämä pannaan täytäntöön 9 kuukauden kohtuullisella tuomiolla. Siksi myöhemminkin vankeus vapautemme.
Kallis virus löytynyt: ihminen ei ole automaattinen tietojen käsittelijä.
MARKO LAIHINEN
***
Älä osta väärää lööppiä lähimmäisestäsi.
Hymiöidään, kunnes taas tavataan.
En ymmärrä, kuinka inhimillisen elämän käytöstavat voisivat kehittyä sosiaalisen median välityksellä kommunikoidessa.
Teknologia kuumentaa maailmaa.
Suomalaisten välissä aina jotain – känni, känny tai koira.
Kännykkäinsinöörien päiväuni on levinnyt maailmanlaajuiseksi: Esine on kuin elin, jota näprätään vauvasta vaariin.
RAUNI ANITA MARTIKAINEN
*****
Mieli arkkitehti, kieli rakennusmestari.
Helmeile kuin samppanja, päästele puhekuplia. Lakkaat sinä vielä kuplimasta.
Hautakivessä elämän faktat, muu kaikki fiktiota.
Simpukan helmet syntyvät tuskasta. Paljon tuskaa myös helmistä.
Elämä on matka ja päämäärä. Kuin Roomassa käynti.
ERKKI JUHANI MELARTIN
***
Henki saa haista, ajatukset ei.
Elämän tärkein johtolanka häviää ihmisen sisimpään.
Kunniamerkit kiiltävät kirkkaammin kuin kantajansa silmät.
Älä rajoita itseäsi, siihen tehtävään löytyy kyllä muita.
Jos viitsit vaivautua vallan lähteille, et näe kuvaasi niiden peileistä.
Manulle illallinen ja aforismi, kestääkö hänen mahansa molemmat.
Liikennemerkki Pohjois-Koreassa: Varokaa ajattelijoita!
SULO NISSINEN
***
EI VALITUSLUPAA
Ei oikeutta. Toisilla vain taitavammat juristit.
Ei valituslupaa. Kesken jäänyt istunto.
Todistustaakka kantajalla – vaikenemisen voima vastaajalla.
Oikeusmurha. Hoitovirhe käräjäsalissa.
Etsin oikeutta käräjäsalista. Taisin erehtyä ovesta.
Valaehtoinen todistaja – vastuussa sanoistaan Jumalan ja tuomareiden edessä, vastaaja vain omantuntonsa edessä.
EIJA ORPANA
***
Silkkihansikkain ei soiteta pianoa.
Pettäjä kuolinvuoteellaan: "Voin luovuttaa luurankoni lääketieteelle, kunhan vain säilytätte sitä kaapissa."
Näytin maailmalle keskisormea, mutta se peijakas vain hymyili ja nosti peukalonsa pystyyn.
- Temppuilen Euroopan reunalla,
- Taidat olla oikea pohjoismaalainen pelle.
- En, olen suomalainen trapetsitaiteilija. Heitän tarvittaessa voltin sekä länteen että itään.
Turisti eksyy mielensä maisemiin kognitiivisilla kaukomatkoilla.
JARKKO VILKKILÄ
VIIKON AFORISMI
Viikko 35 Arkisto
Ihminen tulee sellaiseksi millaiseksi hän päästää itsensä menemään.
Itsensä alentaminen on mautonta itsekorostusta.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä ja pyykkimuijat perässä.
Hillitse Hitlerisi.
Sapeli-sota on järjetöntä vihaa, mutta ohjus-sota ilman vihaa on vieläkin järjettömämpää.
OIVA PALOHEIMO
Paloheimon syntymästä 100 vuotta (2.9.).
AJANKOHTAISTA
Uutta Aforistiblogissa: MAURI LAVONEN EERO SUVILEHDOLTA ilmestynyt runo- ja aforismikokoelma Maailmanpyörää polkemassa. Tilaa suoraan tekijältä ( 15 eur, sis. postikulut, eero.suvilehto--at--oulu.fi). Eija Komun arvio Hannu Parosen aforismikokoelmasta
Aforismi esillä Aristoteleen kantapäässä.
Skeptikko-lehdessä 1/2010 kahden sivun verran skepsismi-aiheisia aforismeja suomalaisilta aforistikoilta.
SUOMEN AFORISMIYHDISTYS
* Yhdistyksen tarkoituksena on edistää aforismin asemaa ja koota yhteen aforismeja kirjoittavat ja niistä kiinnostuneet henkilöt.
* Toiminta: Aforismiyhdistys järjestää aforismiaiheisia tapahtumia, harjoittaa julkaisutoimintaa, osallistuu muiden järjestämiin tapahtumiin, tuo aforistiikkaa esiin mediassa sekä pyrkii muilla tavoin edistämään aforismin asemaa.
* Aforismiyhdistys on perustettu 18.4.2005.
* Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa aforismeja kirjoittava tai niistä kiinnostunut. Jäsenmaksu10 euroa (kannatusjäseniltä 20 e (henkilöjäsenet) tai 100 e (yhteisöt)) maksetaan tilille Nordea 147030-256035 (Suomen aforismiyhdistys). Käytä maksaessasi viitenumeroa 123. Kun maksat jäsenmaksusi, toimitathan meille myös yhteystietosi esimerkiksi sähköpostitse, jotta voimme lähettää sinulle jäsentiedotteet. Jäsenmaksu kattaa jäsenyyden yhdeksi vuodeksi.
* Yhteystiedot:
aforismiyhdistys (*at*) netti.fi
PUHELINNUMEROT:
- varapuheenjohtaja Eva Kyyhkynen 040 528 8329
- puheenjohtaja Sami Feiring 040 550 0242 (ma-pe klo 10-20, huom! tekstiviesteihin en vastaa, joten jos haluat asiaasi vastauksen, soita tai laita sähköpostia)
AFORISMILINKKEJÄ
BLOGEJA
* Marko Laihinen (uusi)
* Marko Laihinen (vanha)
YLEISTÄ AFORISMISTA
* Wikipedian artikkeli aforismista
* Aforismiaiheinen juttu Siulaset-lehdessä 4/05
* Aforismi ei kaihda edes jääkaapin ovea (TS 14.6.06)
* Lyhyestä virsi kaunis (TS 14.6.06)
* Aforismeja tarjolla... (YLE 18.4.05)
* Aforismiaiheinen juttu (K&K 6.6.06)
* Aforistikko vallan vahtikoirana (Lassi Kämärin alustus, 12.10.06)
TIETTYÄ AFORISTIKKOA KOSKEVAA
* Aforismitehdas Tikkanen* Olli-Jukka Jokisaaren aforismikokoelma Hengen helium
* Markku Envallin haastattelu (Vantaan Lauri 43/06)
* Jukka Kemppinen kirjoittaa Stanislaw Jerzy Lecistä
* Olli Hyvärisen aforismeja Kiilan kirjoitussarjassa (15.2.07)
* Mitvit kirjoittaa Parosen teoksesta Testamentti (13.10.06)
* Stanislaw Jerzy Lec (Taite-lehti)
* V. A. Koskenniemen aforismit
* Rita Dahl kirjoittaa Olli Hyvärisestä
KIRJA-ARVOSTELUJA
* Markku Envall: Kieltä terävämpi giljotiini (Markku Soikkeli)
* Jarkko Laine: Toinen mustakantinen vihko (Markku Soikkeli)
* Hannu Mäkelä: Samuli (Markku Soikkeli)
MUUTA
* Päivän mietelauseet (YLE Radio 1)
* PARNASSO
* Aforismipäivä työllisti poliisia
UUTUUSTEOKSIA 2007
PAULO COELHO: Elämä - kauneimmat mietelauseet (ilm. 4/07, Coelhon mietelauseita koottuina hänen kirjoistaan, Bazar)
MARITA ENGBERG: Aatelmia (ilm. 2007, savonmurteellisia ajatelmia sisältävä kirjanen, runokirja.fi)
JUSSI HELMINEN: Ajatusvoikukkia (ilm. 10/07, Espoon kaupunginteatteri / Kirja kerrallaan)
OLLI HYVÄRINEN: Kuningatar tornista (ilm. 10/07, Nastamuumio)
JOSEPH JOUBERT: Mitä ajattelen (ilm. 3/07, Otava)
KRISTIINA KETOLA-ORAVA: Oodeja riippuvalle lihalle (ilm. 1/07, aforistisia runoja, Vihreä kettu)
JARKKO LAINE: Kolmas mustakantinen vihko - muistiinmerkintöjä (ilm. 3/07, aforismeja ja muita muistiinmerkintöjä, Johnny Kniga)
JUUSO LIPPONEN: Aforismeja (ilm. 2007, Pilot)
KALERVO MIELTY: Näin sen sanoisin (ilm. 2007, runokirja, jossa aforistinen osio, Lootus-kirja)
MAIJA PAAVILAINEN: Aurinkoenergiaa (ilm. 2/07, Kirjapaja)
MAIJA PAAVILAINEN: Miesvoimaa (ilm. 7/07, Kirjapaja)
MAIJA PAAVILAINEN: Tonttujoukko silloin varpahillaan (ilm. n. 10/07, Kirjapaja)
JUHA SAARI: Täydellisyyden mittakaavoja (ilm. 11/07, aforismeja ja fragmentteja, Non Art Books)
EERO SUVILEHTO: Kysyi sammakko tietä (ilm. 12/07, Puntsi)
***
* Elämä on sementtitrampoliini - arkipäivän aforismeja (ilm. 2/07, toim. Pirkko-Liisa Perttula, vitsejä, lausahduksia, aforistisia tiivistyksiä, Otava)
* Rauha on sana - ajatuksia sodasta ja rauhasta (ilm. 1/07, toim. Kalevi Kalemaa, Like Kustannus)
MARITA ENGBERG: Aatelmia (ilm. 2007, savonmurteellisia ajatelmia sisältävä kirjanen, runokirja.fi)
JUSSI HELMINEN: Ajatusvoikukkia (ilm. 10/07, Espoon kaupunginteatteri / Kirja kerrallaan)
OLLI HYVÄRINEN: Kuningatar tornista (ilm. 10/07, Nastamuumio)
JOSEPH JOUBERT: Mitä ajattelen (ilm. 3/07, Otava)
KRISTIINA KETOLA-ORAVA: Oodeja riippuvalle lihalle (ilm. 1/07, aforistisia runoja, Vihreä kettu)
JARKKO LAINE: Kolmas mustakantinen vihko - muistiinmerkintöjä (ilm. 3/07, aforismeja ja muita muistiinmerkintöjä, Johnny Kniga)
JUUSO LIPPONEN: Aforismeja (ilm. 2007, Pilot)
KALERVO MIELTY: Näin sen sanoisin (ilm. 2007, runokirja, jossa aforistinen osio, Lootus-kirja)
MAIJA PAAVILAINEN: Aurinkoenergiaa (ilm. 2/07, Kirjapaja)
MAIJA PAAVILAINEN: Miesvoimaa (ilm. 7/07, Kirjapaja)
MAIJA PAAVILAINEN: Tonttujoukko silloin varpahillaan (ilm. n. 10/07, Kirjapaja)
JUHA SAARI: Täydellisyyden mittakaavoja (ilm. 11/07, aforismeja ja fragmentteja, Non Art Books)
EERO SUVILEHTO: Kysyi sammakko tietä (ilm. 12/07, Puntsi)
***
* Elämä on sementtitrampoliini - arkipäivän aforismeja (ilm. 2/07, toim. Pirkko-Liisa Perttula, vitsejä, lausahduksia, aforistisia tiivistyksiä, Otava)
* Rauha on sana - ajatuksia sodasta ja rauhasta (ilm. 1/07, toim. Kalevi Kalemaa, Like Kustannus)
Vuonna 2006 ilmestyneitä aforismi- ja mietelmäkokoelmia
* Kristiina Ketola-Orava: Olipa toisenkin kerran (uusperheen äitipuolen runoja ja aforismeja, ilm. 3/06, Vihreä kettu)
* Martti A. Vasamaa: Aforistipistoksia (humoristisia aforismeja ja mietteitä, ilm. 3/06, minunkirjani.com)
* Arkkitehtuurista (arkkitehtuuriaiheisia ajatelmia, ilm. 3/06, toim. Esa Piironen, Avain)
* Hannu Mäkelä: Samuli - muistelma Samuli Parosesta (kirjallinen muotokuva maamme arvostetuimpiin kuuluvasta aforistikosta, ilm. 16.3.06, Otava)
* Te naiset, te naiset - sitaatteja vain naisilta (toim. Jarkko Laine, ilm. 4/06, Otava)
* Paavo Haavikko: Ei. Siis kyllä. (proosaa aforismin ja esseen välimaastosta, ilm. kevät/06, WSOY)
* Olli Hyvärinen: Vielä kerran tulee toisenlainen aika (aforismikokoelma, ilm. 5/06, Kesuura)
* Oscar Wilde: Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia (sis. myös aforismeja, ilm. 28.4.06, Savukeidas)
* Maija Paavilainen: Mummoenergiaa (kuvitettuja ajatelmia, ilm. 3/06, Kirjapaja)
* Jarkko Laine: Tupakointi on halvempaa kuin rakentaminen (tupakka-aiheisia ajatelmia, ilm. kevät/06, Johnny Kniga)
* Kari Hongisto: Peimarinnan lipas - 90 raitaa kulttuurin kudelmaan (kirja kertoo Peimarin alueen - Paimio, Piikkiö, Sauvo - alueen kulttuurista, sen ilmiöistä ja luovuudesta; kirja sisältää Kaisa Häkkisen artikkelin Miksi aforismi palasi Paimioon, ilm. 5/06, Peimarin kustannus)
* Elämä on laiffii - Matti Nykäsen lentäviä lauseita (toim. Juha Veli Jokinen, ilm. 6/06, Minerva)
* Markku Envall: Kieltä terävämpi giljotiini (fragmentteja, ilm. 8/06, WSOY)
* Juhani Mäkelä: Ajatus ilmassa - aforismeja ja viisasteluja (ilm. 8/06, WSOY)
* Joni Pyysalo: Kuolema, rakkaus ja lisälaitteet (runokokoelma, jossa on myös pari aforistista sarjaa, ilm. 9/06, WSOY)
* Pauli Luoma: Kyyoppi (aforismikokoelma, ilm. 9/06, Kesuura)
* Helena Anhava: Toimita talosi - muistijälkiä (runoilija ja aforistikko Helena Anhavan tuokiokuvia ja huomioita elämän varrelta; kirja on muistelmateos, ei aforistiikkaa, ilm. 10/06, Otava)
* Kiinalaista elämänviisautta (valikoinut ja suomentanut Pertti Seppälä, ilm. 10/06, Memfis Books)
* Martti A. Vasamaa: Aforistipistoksia (humoristisia aforismeja ja mietteitä, ilm. 3/06, minunkirjani.com)
* Arkkitehtuurista (arkkitehtuuriaiheisia ajatelmia, ilm. 3/06, toim. Esa Piironen, Avain)
* Hannu Mäkelä: Samuli - muistelma Samuli Parosesta (kirjallinen muotokuva maamme arvostetuimpiin kuuluvasta aforistikosta, ilm. 16.3.06, Otava)
* Te naiset, te naiset - sitaatteja vain naisilta (toim. Jarkko Laine, ilm. 4/06, Otava)
* Paavo Haavikko: Ei. Siis kyllä. (proosaa aforismin ja esseen välimaastosta, ilm. kevät/06, WSOY)
* Olli Hyvärinen: Vielä kerran tulee toisenlainen aika (aforismikokoelma, ilm. 5/06, Kesuura)
* Oscar Wilde: Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia (sis. myös aforismeja, ilm. 28.4.06, Savukeidas)
* Maija Paavilainen: Mummoenergiaa (kuvitettuja ajatelmia, ilm. 3/06, Kirjapaja)
* Jarkko Laine: Tupakointi on halvempaa kuin rakentaminen (tupakka-aiheisia ajatelmia, ilm. kevät/06, Johnny Kniga)
* Kari Hongisto: Peimarinnan lipas - 90 raitaa kulttuurin kudelmaan (kirja kertoo Peimarin alueen - Paimio, Piikkiö, Sauvo - alueen kulttuurista, sen ilmiöistä ja luovuudesta; kirja sisältää Kaisa Häkkisen artikkelin Miksi aforismi palasi Paimioon, ilm. 5/06, Peimarin kustannus)
* Elämä on laiffii - Matti Nykäsen lentäviä lauseita (toim. Juha Veli Jokinen, ilm. 6/06, Minerva)
* Markku Envall: Kieltä terävämpi giljotiini (fragmentteja, ilm. 8/06, WSOY)
* Juhani Mäkelä: Ajatus ilmassa - aforismeja ja viisasteluja (ilm. 8/06, WSOY)
* Joni Pyysalo: Kuolema, rakkaus ja lisälaitteet (runokokoelma, jossa on myös pari aforistista sarjaa, ilm. 9/06, WSOY)
* Pauli Luoma: Kyyoppi (aforismikokoelma, ilm. 9/06, Kesuura)
* Helena Anhava: Toimita talosi - muistijälkiä (runoilija ja aforistikko Helena Anhavan tuokiokuvia ja huomioita elämän varrelta; kirja on muistelmateos, ei aforistiikkaa, ilm. 10/06, Otava)
* Kiinalaista elämänviisautta (valikoinut ja suomentanut Pertti Seppälä, ilm. 10/06, Memfis Books)
AFORISMIKIRJOJA 2008
* Markku Envall: Tanssia neulankärjellä (aforismikokoelma, ilm. 7.4., WSOY)
* Anneli Hämäläinen-Piirainen: Alakko nää mua Aforismeja Oulun murteella (ilm. 3/08, omakustanne)
* Tiina Lehikoinen: Sitruunalumilyhtyjä (aforismikokoelma, ilm. 4/08, ntamo)
* Heikki "Morgan" Hämäläinen: Ihmisen osa (mietelmiä, ilm. 10/08, Haihatus)
* Maija Paavilainen: Naisvoimaa (kuvitettuja ajatelmia, ilm. 2/08)
* Hyvän elämän sanat (aforismiantologia, toim. Arno Kotro, ilm. 3/08, Minerva Kustannus)
* Anne Hänninen: Eletyn valo - valitut runot 1978-2005 (mukana myös aforismeja, ilm. 15.4., WSOY)
* Helena Anhava: Kukaan ei tiedä (runokokoelma, jossa myös aforismeja, ilm. syksy 2008, Otava)
* Raskaansarjan runoja (mestaripainojoiden kansainvälinen runo- ja mietelmäantologia, ilm. 5.4., Kustannus-Puntsi)
* Pekka Kejonen: Mastodontin muistijäljet (runokokoelma, jossa on myös jokunen aforismi ja aforistinen runo, ilm. 17.3., WSOY)
* Juhani Mäkelä: Noin seitsemänkymppisen kirja (sisältää myös aforismeja, ilm. 7-8/08, WSOY)
* Reijo Mäki: Vareksen vaeltava viisaus (Reijo Mäen Vares-kirjojen terävimmät oivallukset yksissä kansissa, koonnut Toimittaja Ruuhio. Ilm. 5/08, Otava)
* Anneli Hämäläinen-Piirainen: Alakko nää mua Aforismeja Oulun murteella (ilm. 3/08, omakustanne)
* Tiina Lehikoinen: Sitruunalumilyhtyjä (aforismikokoelma, ilm. 4/08, ntamo)
* Heikki "Morgan" Hämäläinen: Ihmisen osa (mietelmiä, ilm. 10/08, Haihatus)
* Maija Paavilainen: Naisvoimaa (kuvitettuja ajatelmia, ilm. 2/08)
* Hyvän elämän sanat (aforismiantologia, toim. Arno Kotro, ilm. 3/08, Minerva Kustannus)
* Anne Hänninen: Eletyn valo - valitut runot 1978-2005 (mukana myös aforismeja, ilm. 15.4., WSOY)
* Helena Anhava: Kukaan ei tiedä (runokokoelma, jossa myös aforismeja, ilm. syksy 2008, Otava)
* Raskaansarjan runoja (mestaripainojoiden kansainvälinen runo- ja mietelmäantologia, ilm. 5.4., Kustannus-Puntsi)
* Pekka Kejonen: Mastodontin muistijäljet (runokokoelma, jossa on myös jokunen aforismi ja aforistinen runo, ilm. 17.3., WSOY)
* Juhani Mäkelä: Noin seitsemänkymppisen kirja (sisältää myös aforismeja, ilm. 7-8/08, WSOY)
* Reijo Mäki: Vareksen vaeltava viisaus (Reijo Mäen Vares-kirjojen terävimmät oivallukset yksissä kansissa, koonnut Toimittaja Ruuhio. Ilm. 5/08, Otava)
