Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Suomen aforismiyhdistyksen blogi. Lentääkö vai nilkuttaako lause? Aforismeja ja aforistikkoja sekä tietoa aforismista.

KIINNOSTAAKO AFORISMI? Ilmoita itsesi yhdistyksen postituslistalle lähettämällä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen aforismiyhdistys[ät]netti.fi, niin pysyt ajan tasalla aforismiasioista.

TULEVIA TAPAHTUMIA

* la 16.6. - su 17.6.2012 Valtakunnalliset aforismipäivät Paimiossa.

* ke 4.7. - la 7.7.2012 Runoja, aforismeja, pienproosaa, Valamon kansanopisto. Ohjaajana Hilja Mörsäri.

* ma 30.7. - la 4.8.2012 Aforismipaja, Oriveden opisto. Opettajana Sami Feiring.

* 1.-3.11.2012 Aphoristikertreffen, Hattingen, Saksa

* kevät 2013 Kävely Hietaniemen hautausmaalla (Helsinki). Tutustumme Diktoniuksen, Haavikon, Hellaakosken, Jotunin, Sylvi Kekkosen ja muiden aforistikkojen hautoihin ja kuulemme tarinoita heistä aforismien kera. Vetäjänä Toni Heikkinen.

* to 18.4.2013 Suomen aforismipäivä

* n. 23.5.2013 Samuli Paronen -palkinnon 2013 saaja julkistetaan.
10.06.2009 - 17:19

Helsingissä asuva Virpi Alanen kirjoittaa sekä aforismeja että runoja. Päivätyökseen hän on kirjallisuudentutkija, erikoisalueenaan yhteiskuntakriittinen kirjallisuus. Hän toimii myös kirjallisuuskriitikkona.

 

”Suhde totuuteen ja varmuuteen näyttäytyy aforismeissani ehkä hieman erilaisin vivahtein kuin perinteisessä aforismissa on ollut tapana. Pyrin kehittymään aforistikkona suuntaan, jossa onnistuisin tuomaan esiin nykyajan kulttuurista hajonneisuutta ja moneutta. Seuraan kulttuuria ja eri taiteenaloja laajasti, ja minua kiinnostavat etenkin rajanylityspinnat ja eri taiteenalojen pyrkimykset mennä toistensa tilaan. Minulle tärkeitä teemoja ovat muun muassa vapaus, keskeneräisyys, epävarmuus, vieraus ja toiseus. Aforismin täytyisi mielestäni pystyä kuvastamaan aikaamme, jossa älykkyys merkitsee erityisesti erilaisien moneuksien ja vaihtoehtoisuuksien ymmärtämistä.”

 

 

Aforismeja sarjasta Villiintynyt optimisti

 

 

Toiset huitovat käsillään vastauksen kaikkeen, toiset kysyvät, muuttuvat.

 

Keskeneräisyys on parempaa kuin tuhat turhaa tottakaita.

 

Kynä iskeytyy paperiin väkivaltaisin räjähdyksin ja tekee maailmasta hitaamman, vähemmän sotaisen.

 

Voinko puhua juurista, jos kohde ei suostu enää olemaan puu?

 

Nämä robotit, joita emme huomaa, me itse, kauppakeskuksina.

 

Tuulessa huojuminen on aina hyvä asia. Tuulessa paikallaan pysymisestä on syytä huolestua.

 

Hyvä ajatus kiusaa ajattelijaansa viipyilemällä.

 

Kysymysmerkkien kauniita vauvankalloja minä silitän kynäni kärjellä.

 

Mikä aluksi näytti satunnaiselta tahralta, olikin keskeneräisenä sähisevä elämä.

 

Tavoitellaan pysyvyyttä, tanssitaan muutoksen kanssa.

 

Jos synnytät kysymysmerkin, olet jo arvokkaan epäjärjestyspesueen isoäiti.

 

Liitto: kaksi samalla tavalla rikki, kuin jonkun viisaan rikkomina.

 

Kiltin kukan on opeteltava komentamaan koko niittyä.

 

Jos jotain haluat kasvattaa, kasvata optimisti ja anna sen villiintyä.

 

Vaikuttavimpia ovat ne ansioluettelot, joissa on ajettu lastenrattailla uran sirpaleiden yli.

 

Maapallon joka kolkassa sotilaat ja panssarivaunut hohtavat yössä, aikaa hallitaan unohtamalla mennyt ja tuleva.

 

Katsokaa miten vakavia kaikki ovat, kun nainen lähestyy omenapuuta ja kaikki omenat hyppäävät hänen luokseen.

 

Tyhjyyttään ammottaa jokainen hetki, eheytymättömällä elämäntanssilla täytettävä.

 

Ihanteellisessa tapauksessa löytää ikkunan, jollaista ei pitänyt olla, joka todella häiritsee ajattelua.

 

Lopuksi et enää auo suutasi ja yritä kujertaa, vaan sanot. Ja muutut mullaksi.

 

Virpi Alanen 2009

 

Jeeves kirjoitti 15.06.2009 - 16:57
Toiset puhuvat käsillään, kolmannet kirjoittavat suullaan.

Mitä keskinkertaisempi sitä keskeneräisempi.

Lyijykynän tarkoitus ei ole läpäistä paperia.

Voinko puhua kasviksista, jos kohde on elävä ihminen?

Kauppakeskushermostosairaus.

Huojumalla tuulessa pysyy pystyssä, ja hengissä.

Hyvä ajatus viipyilee.

Tavoitellaan intiaaninimeä, tanssitaan susien kanssa.

Parempi seisoa kysymysmerkkinä kuin kuolla huutomerkkinä.

Kirjailijan liitto: kynä ja arkki.

Villiintyneet optimistit koituvat maapallon kohtaloksi.
Raimo kirjoitti 16.06.2009 - 10:44
Virpi Alasen ajatukset herättivät minussa monenlaisia ajatuksia, jotka suuresti vaihtelivat joka lukukerran jälkeen.

Ensilukemalla törmäsin erityisesti seuraavaan virkkeeseen: "Minulle tärkeitä teemoja ovat muun muassa vapaus, keskeneräisyys, epävarmuus, vieraus ja toiseus."

Vapauden näistä itselleni haluan mutta muita en voimani tunnossa. Näin ajatellen luin aforismeja ja kiusaannuin niitten epävarmuudesta.

Palatessani näitten pariin uudestaan muutaman päivän jälkeen ehkäpä vähän toisenlaisessa mielentilassa totesin sen itsestäänselvyyden, ettei kysymys ollut minun vapaudestani tai muista ominaisuuksistani vaan kaikkien ihmisten elämästä.

Nyt aforismit tuntuivat hyvin sanotuilta, hiotuilta. Niillä oli paljon raikasta sanomaa. Tätä en ymmärtänyt vieläkään, pelkkää kielellä leikittelyäkö: "Voinko puhua juurista, jos kohde ei enää suostu olemaan puu?"

Tämänhetkiseen ikääni 69 v. ja elämäntilanteeseeni sopi erityisen hyvin aforismeista viimeinen: "Lopuksi et enää auo suutasi ja yritä kujertaa, vaan sanot. Ja muutut mullaksi". Ajan rajallisuus tulee usein mieleen.

Lukiessani tekstiä kolmannen kerran
uudestaan rupesin pohtimaan seuraavaa virkettä, jolla kirjoittaja haluaa paaluttaa oman paikkansa aforismin kentässä: "Suhde totuuteen ja varmuuteen näyttäytyy aforismeissani ehkä hieman erilaisin vivahtein kuin perinteisessä aforismissa on ollut tapana".

Tuo sana "hieman" saattaa olla paikallaan. Voimakkaampi sana olisi liikaa, sillä useammalla lukemalla löydän näistä aforismeista hyvin paljon perinteisiä piirteitä. Aforismien ajatukset tuntuvat myös entuudestaan tutuilta, mutta miten muuten voisi ollakaan näin vanhassa maailmassa. Mieleen tulee eräitä naispuolisia aforisteja. Ehkä on kuitenkin parempi etten tämän hieman epämääräisen intuition vallassa nimeä heistä ketään erityisesti.

Tämä analyysini on tietoisesti vähän kärjistävä olennaisten seikkojen esiin tuomiseksi. Siis minun mielestäni oleellisten. Mitähän ajattelen seuraavalla lukukerralla? Mutta sanottu mikä sanottu.
AN kirjoitti 16.06.2009 - 12:54
Mielenkiintoista settiä Virpi Alasella. Kokonaisuus kallistuu positiivisen puolelle, mutta herättää myös halua kriittiseen kommentointiin.

Toiset huitovat käsillään vastauksen kaikkeen, toiset kysyvät, muuttuvat.
- Tuntuu liian opettavalta (opettavaisuuden tuovat ennen kaikkea kaksi viimeistä sanaa), vaikka ei opetusta opetuksen muodossa esitäkään. Jokin toinen muotoilu jättäisi lukijalle enemmän oivallettavaa ja vähemmän opetusta ja noudattamisen velvoitetta.

Keskeneräisyys on parempaa kuin tuhat turhaa tottakaita.
- Myös ”jokin on parempaa kuin jokin” tuntuu liian opettavaiselta rakenteelta.
- ”Tuhat turhaa tottakaita” on kiva, tuore ilmaisu, ja onhan siinä ne monet t-alkuiset tavutkin.

Kynä iskeytyy paperiin väkivaltaisin räjähdyksin ja tekee maailmasta hitaamman, vähemmän sotaisen.
- Ylistys kirjallisuuden ja kirjoittamisen voimalle? Kynä on miekkaa vahvempi -sanonnan muunnos? Onko mitään muuta? Tärkeä ajatus toki.
- Tuntuu hiukan teatraaliselta lauseelta. Onko myös liian selittelevä ("väkivaltaisin räjähdyksin" - onko olemassa muunlaisia räjähdyksiä?; "hitaamman, vähemmän sotaisan")? Adjektiivitautia?

Voinko puhua juurista, jos kohde ei suostu enää olemaan puu?
- Tästä pidän paljon. Voinko puhua -rakenne on hyvä.
- Kapinaa, emansipoitumista, itsensä löytämistä?
- Tosin sana ”kohde” tuntuu virkamiesmäiseltä. Miten olisi: ”Voiko puhua juurista, jos ei enää suostu olemaan puu?” (Passiivinomainen yksikön kolmas persoona tuntuisi parhaalta pilkun molemmin puolin.)
- Vai onko jokin syy siihen, että ensin puhutaan ensimmäisessä persoonassa, sitten jostakin ulkopuolisesta kohteesta. Onko kohde (itsestään vieraantunut) kysymyksen esittäjä? Jos näin, ratkaisu tuntuu silti turhalta, sillä ”vieraantuminen” tulisi esiin jo ehdottamastani muotoilusta.
- Vai onko kyseessä tutkija, joka tarkastelee kohdettaan?
- Halutaanko sanalla ”kohde” kertoa, että kyseessä on nainen (joka ei enää halua alistua rooliinsa)?

Nämä robotit, joita emme huomaa, me itse, kauppakeskuksina.
- Ovatko robotit tässä kauppakasseja kantavia kauppakeskusten asiakkaita, kuluttajia?
- Me itse, kauppakeskuksina. Olemmeko me robotit siis kauppakeskuksia? Kai niinkin. Virkkeessä kikkailun tuntua.

Tämä tällä erää.
Arttu kirjoitti 17.06.2009 - 12:50
Raimon tavoin koen Virpi Alasen aforismit melko perinteisiksi. Koen ne lähelle aforistiikan elämänviisaustraditiota, johon ehkä AN:kin viittaa "opettavaisuudella" ja Raimo kertomalla mieleensä tulevan naisaforistikkoja (joilla elämänviisaus-tematiikka on keskimäärin hallitsevampaa kuin miesaforistikoilla). Alasella tosin on aforismeissaan enemmän arvoituksellisuutta.

Näiden näytteiden perusteella näkisin myös, että Alasen aforstiikassa ei ole oleellista yksittäisen aforismin briljanttius tai edes merkitys, vaan aforismeista syntyvä laajempi ajatuksellinen kokonaisuus, joka ilmenee esimerkiksi sarjan tai kokoelman tasolla.
Morgan kirjoitti 27.06.2009 - 00:01
Omatarveajattelusta syntynyttä käyttöaforistiikkaa.
Kirsti kirjoitti 04.07.2009 - 10:08
Kysymyksiä Virpi Alaselle:

1. Mitä tarkoittaa mainitsemasi sana "toiseus"?

2. Mistä kumpuaa esiintuomasi "epävarmuuden" ja "keskeneräisyyden" ihanne? Onko se osa jotain laajempaa ajatustapaa, ajattelun suuntaa, filosofista/yhteiskunnallista/tms. näkemystä, tieteellistä diskurssia tai vastaavaa?
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
HAKU AFORISMISIVUSTOILTA
Loading
VIIKON AFORISMI

Viikko 20/2012 Arkisto

Kun jyvät on erotettu akanoista, erotetaan akanat.

Kellokorttitalo.

Eino Vastaranta
teoksesta Vastalauseita (2012)

AJANKOHTAISTA
 
Kirjauutuus Vastalauseita blogin lukijoille erikoishintaan omistuskirjoituksella!
 
Minna-Karoliina Heinon ja Mariitta Hämäläisen aforismeja Vihdin kirjastossa.
 
Aforismeista Radio Sadassa, Marko Laihisen aforismipäivän haastattelu.
 
Kajaanin kirjallisuustapahtumassa julkistettiin Sulo Nissisen aforismikokoelma Tislattuja ajatuksia. Kokoelman arvostelu Kainuun Sanomissa.
 
Turun Sanomissa Miikka Laihinen arvioi Tiheiden ajatusten kirjan.
 
Mirkka Rekolan aforismeja italiaksi.
 
"Aforistit metsän puolesta" Pro Meri-Rastila -blogissa.
 
Päivän mietelause YLE Radio 1:ssä nyt sekä aamulla klo 6.57 että juuri ennen puoltapäivää.
 
Markku Envallin ja Eero Suvilehdon aforismeja englanniksi.
 
"Yksi aforismi aamuisin tekee hyvää", vihtiläisen taiteilijan Minna-Karoliina Heinon haastattelu aforismin ja kuvan liitosta Vihdin Uutisissa.
 
Aamulehdessä Hannu Paronen esittelee Markku Envallin kirjan Miten kirjoitan aforismeja (Pilke-kirjat).
 
Kirjallisuuskritiikin verkkolehdessä kiiltomato.net on Eveliina Laurilan arvostelu Hannu Hirvosen aforismikokoelmasta Kiireestä kantapää. "Kokonaisuudessaan Hirvosen aforismit ovat kuitenkin oivaltavaa luettavaa kenelle tahansa, joka kaipaa ajattelun aihetta."
 

AFORISMIVIDEOITA! 

SUOMEN AFORISMIYHDISTYS

* Yhdistyksen tarkoituksena on edistää aforismin asemaa ja koota yhteen aforismeja kirjoittavat ja niistä kiinnostuneet henkilöt.

* Toiminta: Aforismiyhdistys järjestää aforismiaiheisia tapahtumia, harjoittaa julkaisutoimintaa, osallistuu muiden järjestämiin tapahtumiin, tuo aforistiikkaa esiin mediassa sekä pyrkii muilla tavoin edistämään aforismin asemaa.

* Aforismiyhdistys on perustettu 18.4.2005.

* Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa aforismeja kirjoittava tai niistä kiinnostunut. Jäsenmaksu10 euroa (kannatusjäseniltä 20 e (henkilöjäsenet) tai 100 e (yhteisöt)) maksetaan tilille FI59 1470 3000 2560 35 (Suomen aforismiyhdistys). Käytä maksaessasi viitenumeroa 123. Kun maksat jäsenmaksusi, toimitathan meille myös yhteystietosi esimerkiksi sähköpostitse, jotta voimme lähettää sinulle jäsentiedotteet. Jäsenmaksu kattaa jäsenyyden yhdeksi kalenterivuodeksi.

 

* Yhteystiedot:

aforismiyhdistys (at) netti.fi

PUHELINNUMEROT:

- sihteeri Riitta Korhonen 050 505 9050

- varapuheenjohtaja Eva Kyyhkynen 040 528 8329

- puheenjohtaja Sami Feiring 040 550 0242 (ma-pe klo 10-20, huom! tekstiviesteihin en vastaa, joten jos haluat asiaasi vastauksen, soita tai laita sähköpostia)

 

AFORISMIBLOGIN TOIMITTAJA

Laila Malinen

laila.malinen (at) iki.fi

 

TAMPEREEN AFORISMIYHDISTYS

perustettu 16.3.2011

 

Tampereen aforismiyhdistys

 

Asko Ahonen (puheenjohtaja)

asko.ahonen (at) cashinvest.fi

p. 050 553 6939

 

Erkki Kiviniemi (varapuheenjohtaja)

erkki.kiviniemi (at) kolumbus.fi

p. 040 565 0017

 

 

TURUN AFORISMIYHDISTYS

perusteilla, toimii jo aktiivisesti

 

Turun aforismiyhdistys

Marko Laihinen

marko.laihinen (at) elisanet.fi

p. 044 967 4493

 

AFORISMILINKKEJÄ

BLOGEJA

* Aristoteleen kantapää

* Marita Engberg

* Sami Feiring

* Olli-Jukka Jokisaari

* Jorma Kekki

* Jouni Keskinen

* Lassi Kämäri

* Marko Laihinen (uusi)

* Marko Laihinen (vanha)

Matti Uimonen

* Eino Vastaranta 

YLEISTÄ AFORISMISTA

Wikipedian artikkeli aforismista

Aforismiaiheinen juttu Siulaset-lehdessä 4/05

* Aforismi ei kaihda edes jääkaapin ovea (TS 14.6.06)

* Lyhyestä virsi kaunis (TS 14.6.06)

* Aforismeja tarjolla... (YLE 18.4.05)

* Samuli Parosen tulkintaa ym.

* Aforismiaiheinen juttu (K&K 6.6.06)

* Aforismisivusto Anyara

* Aforistikko vallan vahtikoirana (Lassi Kämärin alustus, 12.10.06)

TIETTYÄ AFORISTIKKOA KOSKEVAA

* Samuli Parosen seura* Aforismitehdas Tikkanen

 

* Olli-Jukka Jokisaaren aforismikokoelma Hengen helium

* Markku Envallin haastattelu (Vantaan Lauri 43/06)

* Lassi Kämärin haastattelu

* Eero Suvilehdon haastattelu

* Jukka Kemppinen kirjoittaa Stanislaw Jerzy Lecistä

* Olli Hyvärisen aforismeja Kiilan kirjoitussarjassa (15.2.07)

* Mitvit kirjoittaa Parosen teoksesta Testamentti (13.10.06)

* Aine Lecin aforistiikasta

* Stanislaw Jerzy Lec (Taite-lehti)

* V. A. Koskenniemen aforismit

* Arno Kotro aforistikkona

* Paasilinnojen aforismeja

* Rita Dahl kirjoittaa Olli Hyvärisestä

KIRJA-ARVOSTELUJA

* Markku Envall: Kieltä terävämpi giljotiini (Markku Soikkeli)

* Jarkko Laine: Toinen mustakantinen vihko (Markku Soikkeli)

* Hannu Mäkelä: Samuli (Markku Soikkeli)

MUUTA

* Päivän mietelauseet (YLE Radio 1)

* PARNASSO

* Aforismipäivä työllisti poliisia

* Aforismeja kuuluisilta filosofeilta

* Helsingin kaupunginkirjaston mietearkisto